← Takaisin uutisiin

Tutkimus jäljittää, miten sota on siirtänyt Ukrainan tutkijoita

Edistys – toteutunut ja lähteillä osoitettu parannus.

Mitä tapahtui?

Uusi tutkimus osoittaa, että sota on muuttanut tutkijoiden sijoittumista Ukrainassa sekä maan rajojen yli. Muutokset alkoivat tutkimuksen mukaan jo sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä ja taistelut Donbasissa käynnistyivät vuonna 2014.

Tutkijat Michael Zaslavsky ja Aliakbar Akbaritabar seurasivat tutkijoiden liikkuvuutta tieteellisten julkaisujen ja kirjoittajien organisaatiokytkösten avulla. Aineisto kattoi kymmeniätuhansia tutkijoita ja vuodet 2009–2022.

Vuosina 2015–2017 Donetsk menetti maan sisäisessä liikkuvuudessa nettomääräisesti noin 54 tutkijaa ja Luhansk noin 46 tutkijaa tuhatta aktiivisesti julkaisevaa tutkijaa kohti. Kansainvälisessä liikkuvuudessa Krimin nettomenetys oli noin 117 ja Donetskin noin 66 tutkijaa tuhatta kohti.

Tulokset osoittavat, ettei tutkijoiden siirtymistä voi kuvata vain vapaaehtoisena aivovientinä. Tutkijat liikkuivat myös Ukrainan sisällä, ja heidän mukanaan siirtyivät tieto, yhteistyöverkostot ja tutkimusmahdollisuudet. Julkaisuaineistot voivat tutkijoiden mukaan täydentää kysely- ja hallintotietoja, kun tutkimusyhteisöjä jälleenrakennetaan kriisien jälkeen.

UUSI VAHVISTETTU TIETO

Mikä on uutta?

  • Uusi analyysi tarkentaa kuvaa tutkijoiden liikkumisesta: siirtymät suuntautuivat sekä Ukrainan sisällä että ulkomaille, ja alueelliset vaikutukset erosivat toisistaan.

Tämä on tapahtuman ensimmäinen päivitys Maailmankaiussa. Seuraavat olennaiset muutokset lisätään samaan tapahtumaketjuun.

TIETEELLINEN EDISTYS

Vahva edistys

72 / 100

Kyse on vahvistetusta uudesta tutkimustiedosta ja toimivasta seurantamenetelmästä, mutta aineisto ei osoita vielä käytännön politiikkamuutosta tai tutkimusjärjestelmien palautumista.

Edistysnäyttö kertoo, kuinka vahvasti lähteet osoittavat konkreettisen edistysaskeleen.
EDISTYSDNA

Mikä meni eteenpäin?

Lähtötilanne: Tutkijoiden liikkuvuutta sodan aikana on voitu kuvata liian yksinkertaisesti vapaana uravalintana tai pelkkänä ulkomaille suuntautuvana aivovientinä. Uusi tila: Julkaisuaineistoon perustuva analyysi osoittaa tutkijoiden siirtyneen sekä Ukrainan sisällä että rajojen yli, ja liikkumisen muutosten alkaneen konfliktialueilla jo vuoden 2014 jälkeen. Hyötyjä: Tutkimusjärjestelmät ja niiden kriisivaikutuksia arvioivat tutkijat. Näyttö: Max Planckin mukaan analyysi seurasi alueellisia organisaatiokytköksiä vuosina 2009–2022 ja…

Vahvistetut faktat

  • Tutkimus analysoi tutkijoiden julkaisujen organisaatiokytköksiä vuosina 2009–2022. Donetsk ja Luhansk menettivät tutkijoita Ukrainan muille alueille vuosina 2015–2017. Krimillä ja Donetskissa havaittiin kansainvälisen liikkuvuuden nettomenetyksiä.

Mitä tästä seuraa?

  1. 1

    Tutkimus voi auttaa tunnistamaan tutkimusjärjestelmien menetyksiä ja vastaanottavia alueita, mutta käytännön jälleenrakennusvaikutuksia ei ole tässä aineistossa mitattu.

MERKITYS: MERKITTÄVÄ · 3/5

Miksi tämä on merkittävää?

Tieto tutkijoiden todellisista siirtymistä auttaa erottamaan maan sisäisen uudelleensijoittumisen kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja voi tukea tutkimusjärjestelmien jälleenrakennuksen suunnittelua.

MITÄ TÄSTÄ VOI SEURATA?

Kriisissä tutkijoiden liikkuvuus ei ole aina vapaa uravalinta, eikä vaikutus rajoitu suoraan taistelualueisiin.

Vaikutusten laajuus
Globaali18 %
Usean maan62 %
Kansallinen78 %
Paikallinen35 %

Palkit näyttävät, kuinka laajalle jutun lähteissä kuvatut seuraukset ulottuvat. Prosentti on toimituksellinen arvio lähteiden perusteella, ei ennuste.

Mitä emme vielä tiedä?

Julkaisuaineisto ei kerro yksittäisten tutkijoiden muuttopäätösten syitä. Käytettävissä on yksi luettava lähde, eikä riippumatonta lisävahvistusta ole löytynyt.

AikajanaMiten tapahtuma on edennyt
  • Aineisto vuosilta 2009–2022; tutkimuksesta julkaistu 28. syyskuuta 2026.

AVOIN TARKISTUS

Yhteen lähteeseen perustuva

1lähdeorganisaatio

1lähdedokumentti

28.9.2026 17.36viimeksi tarkistettu

LÄHDEPOHJA

Kohtalainen

Lähdepohja kuvaa uutisen lähdeaineiston vahvuutta ja monipuolisuutta. Se ei arvioi uutisen totuutta prosentteina.

59/95

Kohtalainenlähdepohjan taso

1lähdeorganisaatio

1varmennettu lähde

Näytä, mistä lähdepohja muodostuu

Lähteiden laatu25/25

Luettujen lähteiden määrä10/25

Tietojen yhtäpitävyys3/20

Alkuperäislähde tai suora näyttö15/15

Tiedon tuoreus10/10

Epävarmuuksien avoimuus5/5

Lähdepohja arvioi lähdeaineiston vahvuutta enintään 95 pisteellä. Pistemäärä ei ole uutisen totuusprosentti.

Lähteet

Jaa: